perjantai 26. elokuuta 2011

Kirje tyttärelle

Kultaseni, täytit eilen 1,5-vuotta. Sinusta on tullut jo niin iso, etten oikein ymmärrä sitä itsekään. Osaat jo vaikka mitä ja olet aika omatoiminen tyttö. Olet yhtä aurinkoinen kuin aina ennenkin ja sinusta saa aina kaverin kaiken maailman puuhiin. Sinuun puree samanlainen pieruhuumori kuin iskään ja minuunkin, joten eipä ole omena kauas puusta pudonnut! Olet välillä aikamoinen metkuilija ja huijaatkin meitä joskus niin taitavasti, että meidän on iskän kanssa pidettävä kieli keskellä suuta, ettemme lennä lankaan!

Sinä muutut koko ajan vain "ihmismäisemmäksi", koska ymmärrät niin paljon asioita, puhetta ja ilmeitä. Minusta on jännittävä nähdä, miten opit uutta melkein joka päivä. Olet todella tarkkasilmäinen ja omaksut sellaisia asioita, joihin emme edes kuvitte sinun kiinnittävän huomiota: olet esimerkiksi kesän aikana oppinut avaamaan DVD-soittimen, laittamaan levyn sinne ihan oikein ja laittamaan luukun kiinni. Sen jälkeen tulet ojentamaan kaukosäätimen, että laita Muumit pyörimään! Haluaisit käyttää meikkisutejani ja kun annan sinulle sellaisen käteen, alat sivellä sillä kasvojasi viehkeästi ja katsot keimaillen peiliin. Osaat syödä itse, pukea helpot kengät jalkaan, riisua osan vaatteista, juoda mukista, siivota, kiivetä, laskeutua, juosta, melkein hyppiä, kiusata, piiloutua, suukottaa, halata, hyräillä, sanoa sanoja, harjata hampaita ja hiuksia ja tehdä vaikka mitä. Tiedät aika hyvin, missä kaapissa on mitäkin meillä kotona.

Käyn edelleen monta kertaa illassa katsomassa kun nukut. Enkä ole vähentänyt sitä tapaa, että haistelen päätäsi jatkuvasti. Tuoksut maailman parhaalle.

Olet kiltti ja helppo lapsi, mutta osaat sinä kyllä aika jääräkin olla. Sinulla on selkeä päämäärä ja yrität tehdä kaikkesi, että saat sen. Joskus minulla meinaa mennä hermot kun olet oikealla kiusankappaletuulella, mutta pian sitten annat taas armoa. Sinä olet aika temperamenttinen ja kovatahtoinen tyttö, mikä on hyvä. Sehän tarkoittaa vaan sitä, että tulet pärjäämään.

Ensi viikolla sinä aloitat tarhan ja vaikka minulla on todella haikea olo, olen samalla ihan luottavaisin mielin. Sinä olet niin hyvin uusiin tilanteisiin ja ihmisiin mukautuva, että luulen sinun viihtyvän. Itku minulle tulee ihan varmasti silti kun ensimmäisen kerran sinut jätän sinne yksin. Onneksi pääsit niin mukavaan hoitopaikkaan.

Paljon onnea, rakas 1,5-vuotias tyttäreni!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti